Vehviläisten sukukirja

Vehviläisten historiaa, tarinoita ja kertomuksia menneiltä ajoilta julkaistaan tällä sivulla.

Jotta saataisiin menneistä ajoista esiin muutakin kuin sukupuita, nimiä ja päivämääriä, tarvittaisiin mukaan elämän makua. Valokuvia, suvun muistitietoa elämästä, tapahtumista ja ihmisistä, tarinoita, kaskuja, miksei runo- ja lauluaineistoakin.

Nettilinkit käyvät myös mainiosti. Perinnetiedon keruuseen toivotaan apua mahdollisimman laajalta osanottajamäärältä!

Osa artikkeleissa olevista valokuvista avautuu alkuperäiseen kokoonsa kuvaa klikkaamalla.

 

Vehviläinen-nimen selitys

Sukunimet –kirja (Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, uudistettu laitos 2000, Otava)
s.734

”Vehviläinen
Venäläiset ristimänimet Fefil, Feofil, kreikassa Theofilos, ovat karjalaisella taholla saaneet asun Vehvilä, joka on sitten siirtynyt isännimestä sukunimistöönkin. Esim. Gavrilko Fefilov 1500 Käkisalmi, Fefila Vliarofz dhe 1618 Salmi. Vanhoissa lähteissä tapaa Vehviläisiä 1500-luvun puolen välin tienoilta runsaasti Jääskestä ja Viipurista, 1600-luvulla heitä mainitaan myös Laatokan ja Pohjois-Karjalassa(Ilomantsi, Hiitola, Kitee, Kurkijoki, Liperi, Parikkala, Pälkjärvi, Uukuniemi). Nimi on sittemmin levinnyt myös Savoon: 1561 mainitaan Säämingissä Heikki Vehviläinen, 1614 Leppävirroilla Lassi Vehviläinen, 1723 Kuopion pitäjässä Wehvilätär(=Vehviläisen tytär). 1700-luvulla nimi levisi myös Viitasaarelle ja Hankasalmelle. Laukaan seudulla nimi on ilmeisesti osin sekaantunut nimeen -> Vehniäinen(349kpl). Vehvilä on kylä Suonenjoella(Vehviläisiä vuodesta 1572, Vehviälä Ruokolahdella ja Jääskessä(Vehuilae1557).”

Suomen Karjalan ortodoksinen nimistö, Viljo Nissilä(1976):
Jälkimmäinen osa kirjasta Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteita 1.(Helsinki 1976)
s.57

Fefil(a), v.Fefil, Feofil, sn. Fefilov, Feofilov, kr. Theofilos Jumalan rakastama, Esim. Fefila Vlianofz ödhe 1618, Fefill Oxentieff 1641 Salm. –Gavrilko Fefilov 1500 Käk, Faleleiko Fefilov 1500 Inkeri.- Ks. Vehvilä

s.141

Vehvilä, v. Fefil, Feofil, sn. Fefilov, Feofilov, kr. Theofilos Jumalan rakastama, Esim. E Veffuij 1552, Suni Veffuilen(=Vehviläinen) 1557 Jää, Johan Wehuiläin 1631, Suni Wechwiläinen 1640 eli Saika Wächwiläinen 1641 Kurk; Vehviläinen yl. Sn. Karjalassa, vehvilä, talo RauJ ym., vehviälä, kylä Ruok.

Inkeri=Inkerinmaa
Jää=Jääski
Kurki=Kurkijoki
Käk=Käkisalmi
RauJ=Rautjärvi
Ruok= Ruokolahti
Salm=Salmi

Viljo Nissilä kertoo kirjan s.164, jakson IV Karjalaisen nimistön levikki savolaisalueelle loppukappaleessa IX mm. seuraavaa:

”Esimerkiksi kaupunginnimi Kuopio, joka ilmeisesti on elliptinen muodoste primaarista yhdyspaikannimestä Kuopionniemi(ks.ed.) ja josta on esitetty erilaisia etymologioita(64), on juuri asutushistoriallisten ja maantieteellisten näkökohtien perusteella yhdistettävissä Ruokolahden (aikaisemmin Jääsken) kylännimeen Kuopiola, sillä Jääsken kihlakunnasta on todistettavasti ollut voimakas asutusvirtaus Savoon. Nimen selvät vertailukohteet ovatkin löydettävissä Jääskestä ja vielä etelämpää Karjalan kannakselta: Mattz kopian 1543 Jääskestä, Anders Kuopio 1648 Äyräpäästä, ym.(ks.ed.), joiden pohjana on v. Prokopij, kr. Prokopios. – Toisaalta läntisessä nimistössä on esiintynyt nimiasuja Kopio, Kopius, Kopo ym., esim. Keikyällä Jör. Kopius l. Kopio 1552. Madz Kopoij 1556 eli Madz Kopio 1571 eli Mattz Kopionn 1572 eli Madz Kopius 1573(65), joiden pohjana on lat. Prokopius. Kyseistä ryvästä maantieteellisten seikkojen johdosta tuskin tarvitsee ottaa huomioon pohjoissavolaisen Kuopio-nimen lähtökohtana.”

64= Nissilä. Karjalaista ainesta Kuopion seudun nimistössä(1975), s.127-129.
65= Valtionarkisto 216a: 129, 166; 1995: 27; 2239:9; 2250:8; 2259:24.