Aili Sikiö, os. Vehviläinen 100 vuotta

Aili syntyi 2.1.1917 Ruokolahdella vanhempiensa Juhanan ja Marian lapsena. Hän on elänyt jo keisarillisen Venäjän aikaan ja koko Suomen itsenäisyyden ajan tähän asti. Aili asui Virmutjoen kylän reunamilla sijaitsevalla historiallisella Salastin tilalla isän, äidin, sisarusten Martan ja Uunon, sedän ja hänen vaimon sekä heidän lapsien kanssa. Isä Juhana menehtyi 1919 sodassa saamiinsa vammoihin ja lapset jäivät pieniksi, Martta vauvaikäiseksi, Aili vajaan kahden vuoden ja Uuno neljän ikäiseksi. Suvun turva oli pienille lapsille tasapainoisen elämän perustaksi hyvä ja korvaamaton. Toimeentulo lähti viljelystä, karjasta ja metsästä. Aili kävi koulua Virmutjoella. Mieluisia aineita olivat laskento (matematiikka) ja käsityöt. Ja aivot toimivat tänäänkin kirkkaasti kuin matemaatikolla.

Koulussa kiusattiin siihenkin aikaan. Mutta niin että kun pojat kiusasivat tyttöjä, niin he hakeutuivat Ailin suojaan. Talvella matka kouluun kävi suksilla ja suksille piti päästä koulun jälkeenkin. Rippikoulun jälkeen oli mahdollista päästä huvittelemaan tansseihin Virmutjoen lavalle ja talolle sekä Vuoksenniskalle elokuviin.

Vuonna 1937 Aili avioitui Eino Sikiön kanssa ja yhteiselämää jatkui liki 60 vuotta Einon kuolemaan saakka. Einon mukaan lähtö merkitsi muuttamista Ruokolahden Paajasenkylään Dysterin tilalle. Työ jatkui samankaltaisena kuin Salastissakin. Miniänä olo ei ollut kaiken aikaa helppoa. Siinä auttoi Ailin positiivinen asenne, joka on leimannut hänen elämäänsä kaiken aikaa.

Sota-aikaan Aili osallistui Viipurissa lottakurssille, tarkemmin puhelin ja viestikurssille. Pienten lasten äidin velvollisuudet rajoittivat lotan toimintaa. Aika riitti kuitenkin Virmutjoella kanttiinissa työskentelyyn ja kotona tehtiin käsitöitä.

Aili muutti Einon kanssa 1994 Ruokolahden keskustaan Rasilaan. Tätä Aili kutsuu elämänsä parhaaksi vaiheeksi. Aikaisemmin elämä oli työtä, työtä ja työtä. Nyt tuli paljon vapaa-aikaa. Rasilassa on ollut tarjolla monia aktiviteetteja, kerhoja, muistikerho, eläkeliiton kerho, kristillinen kerho ja veteraanipäivä. Niissä Aili on aktiivinen osallistuja. Hän asuu edelleen kotona.

Maailmaakin Aili on kolunnut. Tätinsä Siljan kanssa he ovat käyneet lukuisia kertoja esimerkiksi Rhodoksella kuin Kyproksella.

Ailia juhlivat kolme lasta,7 lapsenlasta, 10 seuraavan polven lasta ja sisarusten jälkipolvet.

Kyllähän näillä eväillä 100 vuotta hurahtaa hyvää vauhtia. Aili onkin ihmetellyt kuinka aika on mennyt nopeasti. Tähän ihmettelyyn ja onnen toivotukseen Ailille voimme varmaan laajalti yhtyä.

Paljon onnea ja paljon terveyttä Aili!

Ailin veljenpoika
Juha Vehviläinen