Suonenjoen Vehvilän kylä tammikuussa 2015

Vehvilän kylässä on tällä hetkellä Suonenjoen kaupungin tilaston mukaan 55 vakituisesti asuttua taloa sekä 109 kesämökkiä. Kylän asukasmäärä on n 130 henkeä ja kesämökkiläisiä n 250 henkeä. Väkiluku lisääntyy 3 kk:n ajaksi kesällä myös ulkomaalaisilla marjanpoimijoilla, joita saapuu marjatilan töihin 50-80 henkeä vuosittain. Ikäjakauma on selkeästi painottunut ikääntyneisiin sekä keski-iässä oleviin. Kylälle on nyt muuttanut neljä nuorta perhettä ja tätä kirjoitettaessa heillä on kolme alle kouluikäistä lasta. Peruskoulun viimeisellä luokalla on yksi nuori sekä lukiossa on yksi nuori.

Vehvilän kylää halkoo Vehviläntie, joka on pituudeltaan vajaa 20 km, tosin tien alkupäässä Suonenjoelta katsottuna on Varpasen kylä ensin. Tie on hiekkapintainen ja kunnostusluokaltaan ja hoitokiireellisyydeltään 4. luokkaa eli käytännössä huoltotoimenpiteet kylällä tapahtuu viimeisimpinä. Päätiestä erkanee lukuisia yksityisteitä, jotka ovat tiekuntien omistuksessa ja ne vastaavat niiden kunnossapidosta. Vehvilään salomaille on rakennettu aktiivisesti metsätieverkosto niin yksityisten kuin metsäyhtiöiden toimesta, joka mahdollistaa metsänhoidolliset työt vuoden ympäri.

Nykyisin säännöllistä linja-autoliikennettä ei enää ole vaan kylällä ajaa kutsutaksi kerran viikossa, mikä mahdollistaa autottomien talouksien asioinnin itsenäisesti kaupungilla. Näitä talouksia on kaksi. Koululaiset viedään tilausajoliikenteen avulla keskustan kouluihin.

Entisestä hevosvaltaisesta kylästä on muututtu toisenlaisten hevosvoimien pariin. Kylällä on tosin kolmessa talossa harrastemielessä 6 hevosta, mutta niillä ajetaan kilpaa, kouluratsastusta ja muutama on ihan hoitohevosena virkistyskäytössä. Vehvilän kylällä asuessaan ja käydessään töissä on ajokortti välttämätön. Kodin ulkopuolella töissä käyvissä perheissä pääsääntöisesti on useampi auto, koska työaikojen yhteen sovitteleminen on osin mahdotonta. Traktorikanta on myös kehittynyt ajan mukana ja nyt kylän maataloudessa toimivissa traktoreissa on 160 hevosvoimaa, kun ensimmäisissä traktoreissa oli 15 hevosvoimaa. Tämä raskaampi kalusto on keskittynyt toimiviin maatiloihin sekä koneurakoitsijoille. Tyypillistä on, että näissä aktiivisesti toimivissa yksiköissä on useampia traktoreita helpottamassa yritysten toimintaa työhuippujen yhteydessä. Muutamissa taloissa on vielä kevyempiä traktoreita lähinnä talvella pihan auraukseen sekä pienimuotoiseen toimintaan omalla tiluksella. Hevosvoimia jyllää myös harrastekäytössä olevissa moottorikelkoissa sekä mönkijöissä, joita molempia on kylällä lukuisia. Kylällä päristää lisäksi kesäaikaan mopoja, skoottereita sekä moottoripyöriä.

Puhelin- ja tietoliikenne on muuttunut Soneran purettua lankaverkkonsa. Nykyisin rahaliikenne hoituu pääasiassa verkkopankkien kautta kylällämme. 4G verkko on muutamaa katvealuetta lukuun ottamatta toiminnassa. Sitä hyödyntävät kylällä toimivat yritykset sekä myös yksityishenkilöt, jotka pystyvät työskentelemään etänä Vehvilästä käsin aina ulkomaita myöten. Puhelinliikenne toimii matkapuhelimilla ja jokaisella asukkaalla on pääsääntöisesti oma liittymä.

Vehvilän kyläläisten asiointikeskukset ovat Suonenjoki, Leppävirta ja Kuopio pääsääntöisesti. Isot ostoskeskukset ovat Kuopiossa. Myös virastojen toimintoja on keskitetty Kuopioon. Tosin verkkoyhteyksien kautta on mahdollista hoitaa useimmat asiat kotoa käsin tietokoneella ympäri vuorokauden. Vehvilällä oli aikanaan myös oma postinumero, joka poistui käytöstä Postin rakennemuutosten myötä 1970 luvulla. Nyt Vehvilässäkin osoitteet ovat katujen nimiä, enää ei puhuta talojen nimillä kohteita hakiessa.

Maatalous oli Vehvilässä laajimmillaan 1950-luvulla, jolloin Vehvilän halki kulkevan tien varrella toimitettiin maitoa 64 taloudesta, 1970-luvun lopussa samalla reitillä oli maidontuottajia 24, nyt vuonna 2015 on kaksi maidontuottajaa. Vehvilässä viljellään lisäksi viidellä tilalla kaupalliseen tarkoitukseen yhdellä mansikkaa, yhdellä viljaa, kahdella heiniä hevosille sekä yhdellä lihanaudoille, kuin myös yhdellä energiakäyttöön ruokohelpiä. Tyypillistä kylälle on, että hyväkuntoiset, toiminnan kannalta lähellä olevat peltolohkot on annettu vuokralle kylän aktiiviviljelijöille. Aktiiviviljelijät ovat hyvin koulutettuja ja tuottavat korkeatasoisia tuotteita.

Oppivelvollisuus aiheutti tarpeen perustaa koulu kylän asukkaille aikanaan. Oppilaita riitti aina vuoteen 2000, jolloin keväällä Vehvilän koulu lakkautettiin oppilaspulan vuoksi. Koulun lakkautumisen myötä loppui myös kylän sivukirjasto ja nyt asiointi tapahtuu Suonenjoen keskustan pääkirjastossa. Nykyisin entisen koulun omistaa Vehvilän Kyläyhdistys ry, joka peruskunnosti talon Suomen Kotiseutuliiton avustusten turvin 2000 luvun alussa kolmessa eri vaiheessa. Talo tunnetaan nyt Vehvilä-talona. Vehvilä-talo tarjoaa kyläläisille kokoontumis- ja harrastepaikan. Viikoittain su ja ke iltoina ovat peli-illat: biljardia, koronaa, pingistä ja lautapelejä. Samalla talviaikaan harrasteporukat lämmittävät taloa talkoilla lämmityskustannusten vähentämiseksi. Myös kansalaisopisto järjestää kursseja: kudontaa ja käsityökerhoja talviaikaan. Kesällä ulkona on lentopallokenttä ja jalkapallokenttä vapaassa käytössä. Talvella on hiihtolatu sekä kelin salliessa keväällä järjestetään yleiset pilkkikilpailut. Vehvilä-taloa vuokrataan myös erilaisiin juhliin ja tilaisuuksiin, tiloja ja välineitä on 100 hengelle. Vehvilän kyläyhdistys hankkii rahoitusta myös keräämällä nimellistä jäsenmaksua ja myymällä omalla logolla varustettua kyläpaitaa. Kesäisin luonnonkaunis ympäristö tarjoaa mainiot puitteet mm hääjuhliin. Vehvilä-talosta huolehditaan talkooporukalla.

Kyläyhdistys yhdessä metsästysseuran kanssa hoitaa Suholan perinneniittyä, josta Ely keskus maksaa vuosittain sovitun summan tehdystä työstä. Syksyllä metsästysseura ja kyläyhdistys järjestävät yhteistyössä metsästysmaiden vuokraajille ja hirviseurueen jäsenille perheineen hirvipeijaiset, joissa kokoontuu 100-120 henkeä vuosittain paistille. Vehvilän alueella toimii kaksi hirviseuruetta, metsästysseura sekä viisi eri kalastuskuntaa. Vehvilän alueet ovat tunnetusti marjaisia ja sienisiä. Kyläläiset poimivat aktiivisesti omiksi tarpeiksi marjoja. Myös kaupalliseen tarkoitukseen poimivat ulkomaalaiset poimijat ovat tuttu näky kylän teiden varsilla kompasseineen ja karttoineen sekä poimintavälineineen. Pienimuotoista kasvimaaviljelyä on vielä jonkin verran, mutta lähinnä harrastemielessä. Puutarhoissa kasvaa useilla herukoita ja vadelmia sekä hieman mansikoita omaan käyttöön.

Vehvilän asukkaat harrastavat lisäksi autourheilua mm jokkisluokassa sekä vanhojen autojen entisöintiä, myös traktoreita on kunnostettu vanhaan kuosiin. Kyläläiset liikkuvat melko aktiivisesti kävellen ja juosten kylän raitilla, uimahalli ja kuntosalipalveluja haetaan Suonenjoen keskustasta samoin luisteleminen tapahtuu pääasiassa siellä. Kulttuurielämykset haetaan Kuopiosta, Pieksämäeltä, Varkaudesta tai Jyväskylästä, Helsinkiäkään unohtamatta.

Kyläilyperinne on muuttunut myös aikojen saatossa. Spontaania naapuriin piipahtamista tapahtuu todella harvoin. Vierailuista sovitaan etukäteen ja jos on tarkoitus piipahtaa yllättäen naapurissa, niin ainakin puhelimella kysytään etukäteen, että sopii tuleminen teille tai oletteko yleensä kotona.

Kylämme on siitä poikkeuksellinen, että vaikka perusmaataloudesta on luovuttu pääosin, niin täällä ei ole autiotaloja. Metsätalous eri laajuudessa näyttelee merkittävää osaa myös nykypäivän tulonmuodostuksessa sekä virkistäytymiskäytössä. Tällä hetkellä kylällä asuu vahvaa ammattiosaamista eri aloilta: kirjanpitäjä, kotipalvelutyöntekijä, useita rakennusmiehiä, koneurakointia niin traktorilla kuin metsäkoneilla ja kaivureilla, rakennussuunnittelua, suurkeittiöosaamista, valokuvausta, useita lääkäreitä , kaupan alan osaajia, tutkija, toimintaterapeutti, siivousalan osaajia, betonityöntekijä, kiinteistönhoitaja, ensihoitaja, marjatuotteiden jatkojalostaja, maanviljelijöitä ja käsityötoimintaa sekä linja-autoliikennöintiä jne. Kylällä asuu kansainvälistä liiketoimintaa harjoittava yrittäjä sekä muutamassa taloudessa tehdään tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään niin kansainvälisellä kuin valtakunnan tasolla. Ulkomaalaista väriä saadaan kylälle lomamökkitoiminnan myötä. Lisäksi marjanpoimijat tulevat pääsääntöisesti ulkomailta: Virosta, Venäjältä, Ukrainasta sekä Thaimaasta.

Vehvilä jatkaa kehittymistään ajan saatossa. Toistaiseksi kylälle rakentaminen on ollut sikseen aktiivista, että tulevaisuutta kylällä on jatkossakin, sillä mahtava ympäristö lähellä kasvukeskuksia antaa asumiselle rauhan ja harrastusmahdollisuudet, joita myös nykyihminen arvostaa.

Vehvilässä Tammikuussa 2015

Teksti: Eija Vehviläinen Kuvat: Tarja Jalkanen