Teemu Vehviläinen 14.4.1944 – 2.6.2020

Muistosanat Teemu Vehviläisen hautajaisissa 27.6.2020

Teemu Vehviläinen

Hyvät Teemun omaiset ja ystävät. ”Jos tämä poika ei kuole kauppaneuvoksena niin ei sitten kukaan” oli osuuskaupan johtaja Pekka Kauhanen sanonut vanhemmilleni, jotka olivat lähettäneet Teemun Pekan luokse hakemaan harjoittelijan paikkaa osuuskaupasta.

Paavo pyysi minua muistelemaan Teemua muistotilaisuudessa. Tämän teen mielelläni lapsuudenystävästäni, kannustajastani, lapseni kummista ja hienosta ihmisestä, jonka ystävyydestä sain olla osallisena seitsemänä vuosikymmenenä, joten olen jaksotellut muisteluni sen mukaan sillä varauksella, että muistini voi olla epätarkka.

1950-luku

Teemu oli kauppiashenkinen jo lapsesta saakka. Varmaan taipumuksessa oli perinnöllisyyttä, koska Teemun Taavetti-eno oli legendaarinen kauppias Suonenjoelta, jonka sanavalmiudesta on lukemattomia tarinoita. Äiti-Ida oli mansikanviljelijä, joka myi usein mansikoita Kuopion torilla. Kävin usein Idan autokuskina ja Ida kertoi, että haluaa jututtaa tuttuja asiakkaitaan, vaikka parin laatikollisen mansikanmyynnistä ei paljon tuloja tulekaan.

Kotimme Sieppo sijaitsee 100 m:n päässä Teemun kodista Koivuharjusta. Naapurin kolmesta lapsesta Unto oli minua kuusi vuotta vanhempi, Teemu neljä ja Sinikka kaksi vuotta vanhempi. Jo lapsena Teemu halusi aina jututtaa ihmisiä. Hän saattoi tulla istumaan kahden reiän ulkohuussiin naapurireiälle, vaikka itsellä ei ollutkaan sinne tarvetta. Eipähän jututettava silloin päässyt karkuun. Suihkosen Matti kertoi Teemun sanoneen 5-vuotiaana tultuaan Josua-ukkini hautajaisista vuonna 1949, että olipa hyvät hautajaiset!

Muistan 1950-luvulta myös, että Teemulla oli punaiset farkut, kun muilla nuorilla oli yleensä aina siniset farkut.

Äitini oli Teemun opettaja kansakoulussa ja syksyllä 1951 Teemun kanssa aloittivat Suihkosen Matti, Markkasen Reijo ja Kesäsen Hiski. Isäni kertoi äidin sanoneen, että keväällä aurinko paistaa korkealta ennen kuin tämä kvartetti oppii lukemaan.

1960-luku

Muistan Teemun ostaneen parturivälineet, kun hän lähti armeijaan. Selitti tienaavansa sillä varusmiestovereiden parturoinnista. Tultuaan armeijasta hän kertoi parturoineensa kantahenkilökunnan lapsiakin.

Teemu asui ensin Kuopiossa Haapaniemenkadulla ja perusti autoliikkeen kerrostalon kellaritiloihin. Lauantaisin Teemu tuli Mersullaan Koivuharjuun ja minä odotin sitä, koska pääsin hänen mukanaan tansseihin. Kerran Teemu oli ostanut autoliikkeeseensä edullisesti hyvän Peugeot-auton, joten päätimme lähteä sillä Norjaan retkelle. Yksi syy retkelle oli Teemun mukaan se, että ollaan kaukana, jos myyjä sattuu katumaan kauppojaan.

Kävimme Jäämeren rannalla ja hieman pelotti, kun tämän hyvän auton pyyhkijät eivät pelanneetkaan ja vuoristoteillä Norjassa satoi rankasti. Tulomatkalla pysähdyimme Kittilään, kun Teemu halusi jututtaa paikallisia lentopalloa pelaavia nuoria. Niinpä sitten päädyimme yhden pelaajan kotiin yöksi. Pelaaja osoittautui Kittilän kanttoriksi. Keskiyöllä löysimme itsemme nojaamasta alttariin kuunnellen Isoisän olkihattua, jota kanttori parvelta esitti säestäen itseään kirkon uruilla.

1970-luku

Vuonna 1970 aloittaessani lääketieteen opinnot Teemu oli ainoa, joka kannusti minua. Hän rohkaisi minua, että tuolla luonteenlaadulla Sinusta tulee vielä hyvä lääkäri.

Usein Teemu tuttu pilke silmäkulmassaan kertoi periaatteensa olevan, että itseään viisaampia kannattaa aina jututtaa. Olimme Lapissa 1970-luvun alussa hiihtämässä Äkäslompolossa ja majoittuneena Erkki Mäkitalon talossa, jossa oli muitakin hiihtäjiä majoitettuna. Teemu kysyi aamiaispöydässä vastapäätä istuvalta herrasmieheltä, että mitä hän tekee ammatikseen. Pöytäseuralaisen hieman rykien sanottua olevansa tekniikan professori Otaniemestä Teemu ilahtuneena tokaisi, että sepäs sattu, minä olen romukauppias Kuopiosta!

Kuopiossa Ruljanssiriihi-kauppa oli legenda ja monille Teemun näkeminen oli tärkeämpää kuin romppeiden ostaminen. Myös Teemun pitkäaikainen kumppani Arja kertoi ensimmäisen kerran vuonna 1976 menneensä kauppaan vain Teemun vuoksi. Kaupan ovessa aukioloajat olivat ilmoitettu, että avataan aamupäivällä ja suljetaan illansuussa. Tuolta ajalta jäi mieleen Teemun liikkeen tukema alemman sarjan kuopiolainen jalkapallojoukkue. Kannusteena Teemu oli luvannut kustantaa joukkueen Leningradiin, jos he nousevat sarjassa seuraavalle tasolle. Sarjan alapäässä ollut joukkue innostui ja nousi kuin nousikin seuraavalle tasolle. Tulomatkalle Teemu osti Leningradista jokaiselle joukkueen jäsenelle haitarin, jotka sitten Ruljanssiriihessä myytiin ja niin oli matkan rahat tienattu. Yksi neuvostoliittolainen haitari on myös mökillämme Kuhmossa sitä perua.

Teemu oli vuonna 1974 häissämme Helsingissä ja esikoisemme Anninan ristiäisissä 1975 tuoden kummilahjana suuren kuparipannun. Teemu hoiti kummin tehtävänsä loppuun asti hienosti ja kävi vielä palvelukotiaikanaan Anninan kanssa yhdessä syömässä kaupungilla. Kuhmossa asuimme vuosina 1976–1983 ja Teemu vieraili usein meillä ja me kävimme Siilinjärvellä hänen omakotitalossansa.

1980-luku

1980-luvulla Teemu muutti Siilinjärveltä Sepänkadulle Kuopioon ja antoi minulle heti asuntonsa avaimen, että voin mennä yöksi, jos hän ei satu olemaan kotona. Avain taitaa olla vielä jossain.

Muutimme Suonenjoelle vuonna 1983 ja rakensimme keskustan omakotitalomme jatkeeksi kahden lääkärin vastaanottotilat ja itse jäin päätoimiseksi lääkäriksi vaimoni erikoistuessa. Kerran olin varmaan kesken vastaanoton pistäytymässä jossain, kun Teemu oli tullut tutustumaan asuntoomme. Hän oli tullut kodin puolelta sisään, katsonut asuntopuolen tilat, vastaanottopuolen tilat ja haastatellut odotushuoneen potilaat. Kun palasin Teemu innostuneena sanoi: ”On Sinulla täällä hyvät tilat ja potilaasikin ovat tosi kivoja!”

1990-luku

Arja oli Teemun pitkäaikainen kumppani ja ystävä 1990-luvun alusta lähtien ja hän kertoi Teemun olleen eläissään kolme kertaa teho-osastolla sairaalassa. Viisikymmenvuotiaana vuonna 1994 kävi Teemu ensimmäisen kerran taivaan portilla. Auttavainen Teemu oli silloin samassa talossa asuvan sydänkirurgi Heikki Huttusen apuna viemässä sydänsairaala Cordiaan pöytää, kun hän sai sydänpysähdyksen Cordian rappukäytävässä. Teemu saatiin elvytetyksi Cordiassa ja siirrettiin KYS:n teholle. Odottelimme tietoa toipumisesta ja menin tapaamaan häntä heti, kun hän oli päässyt muutaman päivän jälkeen teholta osastolle. Nähtyään minut Teemu pomppasi sängystä äkkiä ojentamaan minulle tuolia ja sanoi: Tohtori! Istu tähän ja kerropas mitä Sinulle kuuluu”.

2000–2020 -luvut

Toisen kerran Teemu joutui teholle saatuaan sydänpysähdyksen vuonna 2004 pihalla Arjan seurassa ja kolmannen kerran vuonna 2007 saatuaan aivoverenvuodon, kun mökillään Vehvilässä putosi parvelta väliaikaisten tikkaiden petettyä. Teemu oli Arjan kanssa vuonna 2009 tyttäremme Marleenan häissä.

Teemu osasi aina asettua toisen ihmisen asemaan. Viimeisellä tapaamisellammekin Teemu sanoi, että on hyvä nyt kun Sinulla on se Sieppo ja olet aikanaan ottanut nuoremman vaimon, joka voi koronan karanteeniaikana käydä kaupassa.

Viime vuosina Teemu kutsui minua professoriksi, kuten viimeksi käydessäni maaliskuussa siellä päivää ennen kuin palvelukodit julistetiin koronan vuoksi vierailukieltoon. Samoilla valtuuksilla voin nyt myöntää Teemulle kauppaneuvoksen arvonimen. Tätä arvon myöntöä tukenee myös haastattelu Talouselämä lehdestä vuodelta 2001, jossa oli kauppatieteen maisteri Matti Copelandin haastattelu. Lehden mukaan ”Liiketalouden perusopinnot Matti Copeland aloitti kesäharjoittelijana kuopiolaisessa osto- ja myyntiliikkeessä Ruljanssiriihessä, jonka omistajan Teemu Vehviläisen bisnesvainua Copeland yhä ihailee”. Uskon, että Matti Copeland voi puoltaa arvonimen antamista, koska hän on ollut Suomen talouselämän huipulla vuosikymmeniä.

Hyvät Teemun omaiset ja ystävät. Teemu oli kolme kertaa teholla hoidossa ja lähellä taivaan porttia, mutta aina sieltä annettiin Teemulle siimaa ja elo jatkui. Teemu ei ollut lukumiehiä, mutta hänen filosofiansa, että itseään viisaampia kannattaa aina jututtaa, toi Teemulle laajan sivistyksen ja ymmärryksen hyvin monilta elämänaloilta. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Teemu toteutti tätä rakkauden kaksoiskäskyn osaa elämässään kirjaimellisesti, joten uskon taivaan porttien nyt auettua Pyhän Pietarin toivottavan siellä kauppaneuvos Teemu Vehviläisen lämpimästi tervetulleeksi. Varmaan Teemu silloin sanoo, että olipa hyvät hautajaiset!

Arto Vehviläinen
Lapsuusnaapuri ja ystävä